Puhuja 1en
Hyvää iltapäivää ja tervetuloa lehdistötilaisuuteemme presidentti Lagarden ja varapuheenjohtaja Vučićin kanssa. Nimeni on Wolfgang Preussel. Kuten aina, meillä on mukana verkossa yhteydessä olevia toimittajia; jos he esittävät kysymyksen, pyydän heitä ottamaan kamerat ja mikrofonit käyttöön. Ja tämän myötä annan puheenvuoron teille, rouva Presidentti.
Puhuja 2en
Paljon kiitoksia, Wolfgang, ja hyvää iltapäivää, hyvää päivää kaikille teille. Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme. Päätöksentekoelin päätti tänään pitää EKP:n kolme keskeistä ohjauskorkoa ennallaan. Energian hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Tämä aiheuttaa nousupaineita inflaatio-odotuksiin ja laskupaineita kasvunäkymiin. Vaikka energiasokin täydet vaikutukset ovat vielä kehittymässä, inflaatio on pysynyt toistaiseksi laajasti vakaana, eikä palkoissa ole tässä vaiheessa havaittavissa merkittävää reagoimista. Energiakriisin lisääntynyt laajuus ja kesto sekä epäsuorien ja toisen kierron vaikutusten merkitys todennäköisesti nostavat inflaatiota ja vähentävät kasvua. Rahoitusolosuhteet ovat kiristyneet viime kokouksestamme lähtien. Tämä todennäköisesti vaikuttaa inflaatioon ja kasvuun negatiivisesti. Olemme sitoutuneet asettamaan rahapolitiikan siten, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä tavoitteeseemme 2 prosentissa. Olemme edelleen hyvin asemoituneet käsittelemään nykyistä kohonnutta epävarmuutta. Noudatamme dataan perustuvaa ja kokous kokous -lähestymistapaa määrittäessämme sopivaa rahapoliittista kantaa. Erityisesti rahapoliittiset koronvalintamme perustuvat inflaatio-odotusten ja niihin liittyvien riskien arviointiin, ottaen huomioon saapuvat talous- ja rahoitustiedot sekä ydininflaation dynamiikan ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden. Emme sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn koronpolkuun. Tänään tehdyt päätökset on esitelty lehdistötiedotteessa, joka on saatavilla verkkosivuillamme. Selvitän nyt tarkemmin, miten näemme talouden ja inflaation kehittyvän, ja sen jälkeen selitän rahoitus- ja rahapoliittisten olosuhteiden arviomme. Saapuvien tietojen mukaan euroalueen talous jatkoi kolmannella vuosineljänneksellä laajenemistaan. Palvelut ovat toipuneet heikennyttyään Lähi-idän konfliktin alussa. Teollisuus, digitaaliset palvelut ja vienti hyötyvät AR:iin liittyvistä liiketoimintainvestoinneista. Myös infrastruktuuriin ja puolustukseen suunnatut julkiset menot tukevat toimintaa.
Näiden tekijöiden tulisi jatkossakin kannatella lyhyellä aikavälillä tapahtuvaa kasvua. Samalla uusien energiahintojen nousut ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta, ja korkeammat rahoituskustannukset todennäköisesti hidastavat kasvua. Työttömyysaste pysyi elokuussa 6,4 prosentissa. Työllisyyden ja työvoiman kasvun hidastuminen jatkuu, kun taas tuottavuus on vähitellen kiihtynyt. Keskipitkällä aikavälillä luottamuksen ja reaalitulojen elpyminen, jota vauhdittavat vähenevät energian hinnat ja vakaa työmarkkina, pitäisi vahvistaa kotimaista kysyntää. Myös tekoälyyn liittyvissä toiminnoissa tehtävät investoinnit sekä infrastruktuuriin ja puolustukseen suunnatut julkiset menot tulisi jatkossakin tukea kasvua. Vientikasvu pitäisi kiihtyä ulkoisen kysynnän vahvistumisen myötä. Korkeampi potentiaalinen kasvu edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja sen tulee perustua terveisiin julkisiin talouteen. Fiskaalinen kestävyys on keskeinen ankkuri laajemmalle taloudelliselle vakaudelle. Energiakriisiin liittyvien finansipoliittisten toimien tulisi olla väliaikaisia, täsmättyjä ja räätälöityjä. EU:n sisämarkkinoiden sääntöjen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen, energiasiirtymän nopeuttaminen sekä säästämisen ja investointien unionin saattaminen päätökseen ovat keskeisiä rakennuspalikoita, jotta voimme tehdä taloutemme dynaamisemmaksi ja kestävämmäksi. Kun digitaalisen euron oikeudellisen kehyksen sopimisprosessi siirtyy loppuvaiheeseen, korostamme jälleen nopeimman mahdollisen sopimuksen saavuttamisen tärkeyttä yhteisen valuutan paketin osalta. Inflaatio nousi syyskuussa 3,8 prosenttiin, elokuussa se oli 3,2 prosenttia. Energian hintojen inflaatio nousi merkittävästi 18,9 prosenttiin elokuun 14,3 prosentista. Dieselin ja bensiinin hinnat saavuttivat syyskuussa uusia huippuja, osittain kohonneiden jalostusmarginaalien vuoksi. Energiaa lukuun ottamatta inflaatio nousi syyskuussa 2,3 prosenttiin elokuun 2,1 prosentista. Elintarvikkeiden inflaatio nousi 1,3 prosenttiin edellisestä 1,1 prosentista. Palveluiden inflaatio nousi syyskuussa 3,2 prosenttiin elokuun 3 prosentista.
Puhuja 1en
Vaikka tavaroiden inflaatio laski 1,1 prosenttiin 1,2 prosentista.
Puhuja 2en
Perusinflaation indikaattorit ovat pysyneet laajalti vakaana. Vaikka hinaketjun varhaisissa vaiheissa on havaittavissa ylöspäin suuntautuvia paineita. Palkkauspaineet pysyvät maltillisina, työntekijäkohtainen korvaus kasvoi toisella neljänneksellä 3,3 prosenttia, ensimmäisen neljänneksen 3,6 prosenttia. Vaikka kasvava tuottavuus on auttanut hillitsemään yksikkötyökustannusten kasvua. Ennakoiva palkkaseurantamme osoittaa, että sovittujen palkkojen kasvun odotetaan vaihtelevan 2:n välillä. 2,5 % ja 2,8 % välillä vuoden 2026 jäljellä olevina kuukausina ja keskimäärin 2,6 % vuoden 2027 ensimmäisillä kolmella neljänneksellä. Lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet, mutta pitkän aikavälin inflaatio-odotusten mittaukset ovat suurimmaksi osaksi noin 2 %:n tuntumassa, mikä tukee inflaation vakiintumista tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Energian hinnat ovat nousseet perusennusteen yläpuolelle.
Puhuja 1en
ECB:n henkilökunnan syyskuisten ennusteiden ennakoiman peruspolun lisäksi.
Puhuja 2en
Tämä todennäköisesti nostaa inflaatiota entisestään lyhyellä aikavälillä ja pitää kokonaisinflaation merkittävästi tavoitetta korkeampana tulevina neljänneksinä. Tämän jälkeen energian inflaation lasku sekä korkeampien korkojen vaikutukset pitäisi tukea inflaation paluuta tavoitteeseen. Kasvunäkymien riskit ovat laskevaan suuntaan. Tämä johtuu erityisesti Lähi-idän konfliktista ja Venäjän epäoikeutetusta sodasta Ukrainaa vastaan tapahtuneista viimeaikaisista kehityskuluista. Jatkuvat energian toimitushäiriöt voivat johtaa energiahintojen edelleen suurempaan ja pidempään kestävään nousuun kuin tällä hetkellä odotetaan. Tämä heikentäisi reaaliansioita, kulutusta ja investointeja. Globaalien rahoitusmarkkinoiden mielialan heikkeneminen tai globaalien joukkovelkakirjamarkkinoiden leviämisvaikutusten voimistuminen voisi kiristää rahoitusolosuhteita ja siten vaimentaa kysyntää. Fiskaalinen epävarmuus voi myös edelleen kiristää rahoitusolosuhteita ja heikentää luottamusta, mikä alentaa kulutusta ja investointeja. Suurten talousten välisen kauppajännityksen uudelleen kiristyminen voi häiritä toimitusketjuja, vähentää vientiä sekä heikentää kulutusta ja investointeja. Toisaalta kasvu voi kuitenkin osoittautua suuremmaksi, jos talous ja energiamarkkinat sopeutuvat nopeammin kuin odotettiin jatkuvien konfliktien aiheuttamiin häiriöihin tai jos nämä konfliktit ratkaistaan kestävästi. Lisäksi euroalueen yritysten uusien teknologioiden käyttöönotto, infrastruktuuriin ja puolustukseen suunnatut julkiset menot sekä tuottavuuden parantamiseen ja EU:n sisämarkkinoiden täydentämiseen tähtäävät reformit voivat kasvattaa talouskasvua odotettua enemmän. Inflaationäkymien riskit ovat ylöspäin suuntautuvia. Tämä johtuu erityisesti Lähi-idän konfliktista sekä Venäjän epäoikeutetusta sodasta Ukrainaa vastaan tapahtuneista viimeaikaisista kehityskuluista. Energiakriisi voisi pahentua edelleen, ja sen vaikutukset muihin hintoihin ja palkkoihin voivat olla nykyistä odotettua voimakkaammat. Erityisesti kaasun hinnat voivat nousta, jos toimitukset häiriintyvät edelleen tai poikkeuksellisen kylmä talvi osuu samaan aikaan matalien varastointitasojen kanssa. Mitä pidempään energian hinnat pysyvät korkealla, sitä todennäköisemmin ne nostavat laajempaa inflaatiota kautta
epäsuorat ja toisen kierroksen vaikutukset. Uudelleen syttyneet kauppajännitteet voisivat johtaa entistä pirstaleisempiin globaaleihin toimitusketjuihin, rajoittaa kriittisten raaka-aineiden tarjontaa sekä pahentaa kapasiteettirajoituksia euroalueen taloudessa. Äärimmäiset sääilmiöt, joita saattaa pahentaa voimistuvat El Niño -olosuhteet, sekä laajemmassa mielessä kehittyvä ilmasto- ja luontokriisi voivat johtaa odotettua suurempaan ruoanhintojen nousuun.
Puhuja 1en
Inflaation sen sijaan voisi osoittautua matalammaksi, jos käynnissä olevat geopoliittiset konfliktit ratkaistaisiin kestävästi tai jos korkeampien energiahintojen epäsuorat tai toissijaiset vaikutukset osoittautuisivat odotettua vähäisemmiksi.
Puhuja 2en
Enemmän epävakaita ja riskinkarttavia rahoitusmarkkinoita sekä korkeampia pitkän aikavälin korkoja voivat heikentää kysyntää ja siten myös laskea inflaatiota. Nykyiset rahoitusolot.
Puhuja 1en
Rahamarkkinaolosuhteet ovat kiristyneet viime kokouksestamme lähtien.
Puhuja 2en
Korkotasot ovat nousseet laajalti, kun taas osakehinnat ovat laskeneet.
Puhuja 1en
Yritysten markkinaehtoisen velan kustannukset nousivat 4. Yritysten markkinaehtoisen velan osuus nousi elokuussa 1 prosenttiin heinäkuun 4 prosentista, kun taas pankkien yritysluottojen korot pysyivät 3,8 prosentissa.
Puhuja 2en
Pankkien myöntämien yritysluottojen kasvu hidastui elokuussa ja syyskuussa 4,2 prosenttiin vuodessa, heinäkuun 4,4 prosentista.
Puhuja 1en
Vaikka yrityslainojen liikkeeseenlaskun vuosikasvu oli syyskuussa 4,2 %, elokuussa se oli 3,8 % ja heinäkuussa 3,5 %.
Puhuja 2en
Kolmannella neljänneksellä yrityslainojen luotonannon standardit kiristyivät, kuten kerrotaan viimeisimmässä pankkiluottotutkimuksessamme, ja pankit mainitsevat huolen asiakkaidensa kohta olevista taloudellisista riskeistä.
Puhuja 1en
Huolimatta suuremmista rahoitustarpeista varastojen ja käyttöpääoman osalta yrityslainojen kysyntä laski, mikä heijastaa erityisesti korkeampia korkoja.
Puhuja 2en
Korkokannat nousivat 3,8 prosenttiin elokuussa heinäkuun 3,5 prosentista, kun taas asuntolainojen myöntämisen kasvu hidastui syyskuussa 3 prosenttiin.
Puhuja 1en
Asuntolainojen myöntämiskriteerit pysyivät kolmannella neljänneksellä ennallaan, kun taas asuntolainojen kysyntä laski huomattavasti korkeampien korkojen vuoksi.
Puhuja 2en
Näin ollen päättäjäneuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme keskeistä ohjauskorkoa ennallaan.
Puhuja 1en
Olemme sitoutuneet asettamaan rahapolitiikan siten, että inflaatio vakiintuu keskipitkällä aikavälillä tavoitteeseemme 2 prosentissa.
Puhuja 2en
Seuraamme tietoihin perustuvaa ja jokaisen kokouksen osalta tapahtuvaa lähestymistapaa sopivan rahapoliittisen kannan määrittämiseksi.
Puhuja 1en
Korkopäätöksemme perustuvat inflaatiolähtökohtien ja niihin liittyvien riskien arviointiin ottaen huomioon saapuvat talous- ja rahoitustiedot sekä taustainflaation dynamiikan ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden.
Puhuja 2en
Emme sitoudu etukäteen tiettyyn korkopolkuun.
Puhuja 1en
Joka tapauksessa olemme valmiita säätämään kaikkia toimintamme välineitä mandaatimme puitteissa varmistaaksemme inflaation kestävän vakiintumisen keskipitkän aikavälin tavoitteeseemme sekä säilyttääksemme rahapolitiikan välittymisen sujuvan toiminnan.
Puhuja 2en
Olemme nyt valmiit vastaamaan kysymyksiinne.
Puhuja 3en
Ensimmäinen kysymys kuuluu naapurillemme, CNBC:n varapuheenjohtajalle. Olkaa hyvä.
Puhuja 4en
Kiitoksia paljon. Puhemies Lagarde, minulla on kaksi kysymystä. Yksi liittyy rahapolitiikkaan. Ensimmäinen rahapolitiikkaa koskeva kysymykseni on se, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan – en tiedä kuinka pitkään – toisen aallon vaikutusten maininta teidän lehdistötiedotteessanne oli varsin huomattava. Tarkoittaako tämä siis, että markkinat ovat ansainneet oikeuden odottaa koronnostoa joulukuussa, koska nyt on selvästi riski toisen kierron vaikutuksista? Toinen kysymys kuuluu, miten yhdistät asemasi, jonka – luulen, että se oli tämän vuoden keväällä – sanoit, että kapteeni pysyy laivassa, kun horisontissa on pilviä, kun otetaan huomioon, että euroalue on todennäköisesti kevättä huonommassa tilanteessa? Katsellessamme Ranskaa, inflaatiotilannetta, ja ehkä voisit kertoa meille lisää motiiveistasi. Kiitos.
Puhuja 1en
Kiitän teitä kahdesta kysymyksestä. Ehdotan, että käsittelemme ensi sijassa ja ennen kaikkea rahapolitiikan lausunnon ja rahapolitiikan päätöskysymykset, ja että mahdolliset lisäkysymykset, esimerkiksi minulle, jätetään loppuun, sillä tässä varsinainen asialista on rahapolitiikka. Joten toiseen kysymykseenne vastaan myöhemmin lehdistötilaisuudessa, jos se teille sopii. Olette oikeassa, että toisen aallon vaikutukset ja niiden riski on jotain, johon kiinnitämme erityistä huomiota. Luulen, että sanoin tämän myös edellisillä lehdistötilaisuuksilla, sillä inflaatio nousee, sillä inflaation riski on kasvanut, kiinnitämme erityistä huomiota suoraan vaikutukseen. Näemme sen selvästi epäsuorissa vaikutuksissa. Olemme havainneet näiden epäsuorien vaikutusten ja toissijaisten vaikutusten kasvua. Nämä vaatisivat tietyn poliittisen päätöksen. Olemme hyvin tarkkaavaisia, eikä meillä tällä hetkellä ole näkyvissä toisen aallon vaikutusten riskiä sen lisäksi, mitä on jo otettu huomioon ennusteissa. Joten, jos suvaitsette, syyskuussa laadituissa ennusteissa oli huomioitu toisen aallon vaikutusten riski. Seuraamme tätä erittäin tarkasti, ja tällä hetkellä, kuten mielestäni rahamarkkinapolitiikan lausunnossa todetaan varsin selkeästi, emme näe tällä hetkellä materiaalista riskiä toisen aallon vaikutuksille. Mutta antakaa minulle mahdollisuus, sillä siirsin toisen kysymyksenne myöhemmäksi, jotta voisin kertoa hieman enemmän siitä keskustelusta, jonka kävimme.
Puhuja 2en
Sillä vaikka kiinnitimme paljon huomiota toisen kierron vaikutuksiin ja erityisesti palkkojen kehitykseen, palkkaseurantaan, palkansaajakorvausten ennusteisiin sekä kaikkiin työkaluihin, joita meillä on palkkojen mittaamiseen kaikilla toimialoilla – mukaan lukien ammattiliittojen aloiteasema tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa –, olemme myös tarkastelleet, mitä on syyskuuhun verrattuna todella merkittävästi muuttunut. Ja kaksi keskeistä muutosta, joita olemme havainneet, ovat ennen kaikkea energiahinnat. Ja tältä osin kyse on öljyn hintojen yhdistelmästä, mutta tärkeämpää ovat bensiinin, polttoaineen, kaasun ja tietysti jalostusmarginaalien hinnat. Ja se on noussut merkittävästi. Tämä näkyy selvästi energian inflaation luvuissa, 18,8, jos muistan oikein, verrattuna syyskuun alhaisempaan lukuun. Joten kyseessä on selkeä nousu. Mutta toinen uusi kehitys, jota olemme havainneet syyskuusta lähtien, on pitkäaikaisen rahoituksen kustannukset. Jotka ovat todellakin nousseet, ja kuten tiedätte, katsomme toki lukuja, ja keskimääräiset kymmenvuotiset valtionlainojen tuotot ovat nousseet noin 35 prosenttia. Anteeksi, 35 peruspistettä viimeisimmästä määräajastamme syyskuun ennusteita varten. Jos siis yhdistämme nämä kaksi tekijää, EKP:n neuvosto pohti tosiasiassa, olisiko koronnosto ollut paikallaan. Mutta kertyneen epävarmuuden vuoksi, joka myös kasvaa, ydininflaation vuoksi, joka on pysynyt suurin piirtein ennallaan,
Puhuja 1en
Hallintoneuvosto päätti yksimielisesti, että olemme tässä vaiheessa riittävän hyvin asemoituneet pitämään kokouksen, ja että tässä vaiheessa mitoitettu lähestymistapa on edelleen tarkoituksenmukainen.
Puhuja 2en
Tämä siis on se keskustelu, jonka kävimme viimeisten tuntien aikana sekä eilen iltapäivällä. Mielestäni tämä antaa teille kuvan siitä, että, kuten tiedätte, olemme analysoineet inflaatiota niin hyvin kuin pystyimme, sekä inflaation seurauksia erityisesti palkkoihin, mutta myös yleisistä muutoksista, joita olemme nähneet, aina noudattaen kolmiosaisen lähestymistapamme rahapoliittisessa kannassamme.
Puhuja 1en
Kiitos.
Puhuja 3en
Seuraava kysymys on Balazs Korányiltä Reutersilta. Balazs, ole hyvä.
Puhuja 1en
Kiitos paljon. Valitettavasti yksi kysymyksistäni joutuu myös jonon viimeiseksi.
Puhuja 2en
Ei, en tarkoita, että painostaisimme, mutta ehdotan, että keskitymme kaikkiin kysymyksiin rahapolitiikasta ensin ja sitten muihin.
Puhuja 1en
Otta huomioon se, mitä sanoitte inflaation nousuriskistä, juuri sanoitte, että keskitien pitäminen vaikuttaa sopivalta. Oliko tästä asiasta myös konsensusta neuvostossa? Koska mainitsitte, että korotusta on keskusteltu. Oliko tässäkin asiassa yksimielisyyttä? Ja näiden inflaation nousuriskien vuoksi, luuletteko, että EKP:n on jossain vaiheessa tulevaisuudessa nostettava korkoja edelleen? Toinen kysymys on hieman samankaltainen kuin Annettén kysymys. Minua kiinnostaa myös miksi. Miksi haluaisitte jättää Euroopan vaikutusvaltaisimman rahoitusaseman? Ja erityisesti kiinnostaa tämä ajatus siitä, että haluaisitte ottaa enemmän kantaa ranskalaiseen politiikkaan, haluaisitte voida ilmaista itseänne. Onko se todella näin? Ja miten aiot tehdä tämän? Aiotko asettua ehdolle? Vai kommentoitko vain tapahtumia?
Puhuja 2en
Niinpä olitte oikeassa, Balazs. Toiseen kysymykseen palaan myöhemmin. Mutta ensimmäiseen kysymykseenne – kyllä. Oliko tuo se debatti, tiedät, me katsomme lukuja, katsomme lisääntynyttä riskiä, katsomme loppupäätöstä. Kireytyminen pitkäaikaisten korkojen seurauksena. Ja hyvät ja huonot puolet, ja oli mielipiteitä, jotka kuuluivat suunnilleen näin: „miksi ei nyt?“. Keskustelun lopuksi tehtiin yksimielinen päätös siitä, että olemme riittävän hyvässä asemassa odottaaksemme. Lisätietoja ja kokousten välisenä aikana tieto on runsasta. Käyn läpi luettelon siitä, mitä saamme seuraavien viikkojen aikana, mikä itse asiassa auttaa meitä määrittämään, onko. Tilanne, jonka nyt näemme ja joka olisi voinut oikeuttaa koronnoston, vahvistetaan. Ja tässä tapauksessa suunta on varsin selvä. Joten lista tiedoista, joita meillä on käytettävissä. Uusi henkilöstöennusteiden sarja, syyskuu, anteeksi, syyskuu. Ei syyskuuta, joulukuu on ennusteharjoitus. Kaksi uutta inflaatiotietoa. Kolmannen vuosineljänneksen BKT 3 prosentin kasvulla, työttömyyskorvaukset työntekijää kohti ja sovitut palkat, kaksi työttömyyslukemaa, kaksi teollisuustuotannon julkaisua, marraskuun ostopäällikköindeksit (PMI), kaksi kierrosta pankkien korkotilastoja syyskuulta ja lokakuulta. Kuten näette, seuraavien viikkojen aikana saamme valtavasti tietoa ja dataa. Tämä on erityisen merkityksellistä ydininflaation osalta. Koska vaikka ydininflaatio ei ollutkaan alkuvaiheessa kovin informatiivinen shokin aikana, mitä pidemmälle shokki etenee, sitä informatiivisempia ydininflaation mittarit ovat. Ne alkavat olla informatiivisempia. Ja yleisesti ottaen, kuten tiedätte, ne eivät ole muuttuneet. Rahapolitiikan lausumassa on siitä erityisesti maininta. Mutta kuuden viikon lisätietojen myötä meillä on paljon enemmän tietoa ydininflaatiosta. Ja juuri sitä tulemme seuraamaan erityisen tarkasti. Ei inflaatioennusteiden kustannuksella.
Tarkastelemme edelleen inflaationäkymiä. Tarkastelemme edelleen riskejä. Todennäköisesti laadimme jälleen skenaarioita joulukuussa. Ja me tietenkin tarkastelemme rahapolitiikan välittymisen dynamiikkaa ja voimakkuutta. Mutta taustalla oleva inflaatio tulee todennäköisesti ottamaan erityisen aseman kolmiosaisessa lähestymistavassa, jota sovellamme rahapoliittisissa päätöksissämme.
Puhuja 3en
Seuraava kysymys on Alex Weberiltä Bloombergilta. Alex, ole hyvä.
Puhuja 1en
Kiitoksia paljon. Ensimmäinen kysymykseni koskee nimenomaan Ranskan valtion obligaatioita. Niin, tämän tyyppisen riskipreemioiden leventymisen, jota olemme nähneet viime viikkoina, myötä on noussut paljon kysymyksiä siitä, pitäisikö EKP:n puuttua asiaan ja milloin. Voitteko kertoa, mitä tarkkoja mittareita seuraatte? Onko kyse enemmän korjausliikkeen nopeudesta, riskipreemion absoluuttisesta tasosta vai itse asiassa siitä, leviääkö se muihin maihin? Toinen kysymykseni on myös samansuuntainen kuin kollegoideni. Anteeksi lähdöstänne. Te olette jo lähdössä.
Puhuja 2en
Kiitos.
Puhuja 1en
Olette nyt jättämässä tehtäväänsä vuoden alussa, joka on täynnä kansallisia vaaleja, erityisesti teidän kotimaassanne. Oletteko harkinnut, voisiko tämä tietty ajankohta heikentää EKP:n itsenäisyyttä?
Puhuja 2en
Paljon kiitoksia molemmista kysymyksistä. Toiseen kysymykseen vastaan yhdessä muiden kahden kanssa. Toivottavasti se ei haittaa, mutta annan teille asiallisen ja hyvin perustellun vastauksen, sillä oletin, että saattaisitte kysyä sitä. Ensimmäinen vastaus, jonka antaisin, on se, että tämä on pitkäaikaista, ja kun katsomme toimikauden pituutta, tarkastelemme koko käyrää. Mutta sanotaan, että pitkän pään käyrä maailmanlaajuisesti, ei nimenomaan yhdelle jäsenvaltiolle, ei nimenomaan koko Euroopalle, vaan maailmanlaajuisesti, merkittävänä syynä. Jos vertaatte lukuja, sanokaamme, ottakaa helmiku ja nyt teillä on merkittävä määrä peruspisteitä, jotka ovat nousseet. Yrityslainat ja se johtuu useista tekijöistä. Tätä kutsutaan odotetun inflaation aiheuttamaksi. Tämä johtuu odotetusta korkopolusta. Ja me. Mielestäni, vaikka on olemassa erittäin mielenkiintoinen blogi, jota lämpimästi suosittelen, olemme sitä mieltä, että hyperskaalereiden liikkeelle laskema velka, joka ei vielä syrjäytä mutta lisää pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskettua määrää, myös vaikuttaa. Mutta tämä on vaikuttanut koko markkinaan. Toinen havainto, joka koskee myös kaikkia maita. Ne maat, joilla on korkea velka, korkea velka, joutuvat ottamaan huomioon omissa finanssipolitiikan suunnitelmissaan sen tosiasian, että korot ovat korkeammat ja todennäköisesti pysyvät sellaisina.
Puhuja 1en
Tietyn ajan.
Puhuja 2en
Euroopassa tämä periaate tarkoittaa, että poliittiset toimenpiteet on hyväksyttävä osana suunnitelmaa, joka toimitetaan aina Brysseliin. Ja sen on noudatettava Euroopan finanssikehystä. Näin ollen me tietenkin tarkastelemme kaikkea tätä ja muitakin asioita. Jäsenvaltiot kohtaavat erityisiä haasteita. Sanoisin, että tämä kaventuu ja lopulta koskee niitä maita, joilla on yleisesti korkea velkaantumisaste. Mutta haluaisin myös lisätä, että jos markkinoiden kehitys uhkaisi rahapolitiikkamme sujuvan välittymisen, mukaan lukien perusteettomien ja epäjärjestäytyneiden markkina-liikkeiden kautta, meillä on käytössämme vastatoimia. Ja niiden kriteerit ja edellytykset, joiden perusteella tätä sovelletaan, ovat hyvin tunnettuja. Ne on julkaistu. Ja olen varma, että te tunnette ne. Kiitos.
Puhuja 3en
Seuraavaksi Stefan Rakius Handelsblatt'sta, kiitos. Stefan.
Puhuja 1en
Kiitos puheenvuorosta. Hyvää iltapäivää. Ensimmäinen kysymykseni koskee rahapolitiikkaa, jossa mainitsitte olevanne edelleen mitatun tiukennuksen vaiheessa. Tästä huolimatta, miksi olisi mitään syytä epäillä, että EKP pysyy neljännesvuositahtinsa päällä ja nostaa koron uudelleen joulukuussa? Ja toinen kysymykseni, joka on myös henkilökohtainen, kerrotteko meille täsmällisesti, mitä aiotte tehdä 7. helmikuuta jälkeen? Kiitos.
Puhuja 2en
Kiitoksia paljon. Vastataksemme siis ensimmäiseen kysymykseenne, kyllä, tällä hetkellä noudatamme edelleen mitattua lähestymistapaa nykytilanteeseen. Ja kuten sanoin aiemmin, arvioimme geopoliittisen tilanteen kehittymistä. Tilanne, energiahintojen kehitys, kiristyksen kehitys rahoituskustannukset sekä kaikki muut asiaan liittyvät tosiasiat ja luvut, jotka ovat tarpeen nykyisen tilanteen vertaamiseksi joulukuussa saamamme tilanteeseen. Ja kuten sanoin, elleivät suuret muutokset tapahdu, suunta on varsin selvä. Meille kaikille. Onko syytä vähentää toimintaamme neljännesvuosikokouksiin?
Puhuja 1en
Ei.
Puhuja 2en
Ei. Emme ole koskaan rajoittuneet pelkästään siihen. On totta, että meillä on enemmän dataa. Nämä ennustekokoukset, mutta olemme myös kykeneviä ymmärtämään, mitä virkamiehet meille selittävät, heidän keräämänsä tiedot sekä tekemänsä analyysit. Ja jos se olisi perusteltua, jotta saavuttaisimme 2 %:n tavoitteen keskipitkällä aikavälillä, emmekä rajoittuisi pelkästään neljännesvuosittaisiin kokouksiin. Emmekä aio rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa käsittelemme rahapolitiikkaa.
Puhuja 3en
Seuraava kysymys. Olaf Störbeck Financial Timesistä. Olaf, ole hyvä.
Puhuja 1en
Kyllä. Kiitos vastauksistanne kysymyksiini. Minulla on myös yksi teille, tai pikemminkin tämänpäiväisen päätöksenne seurauksista. Olette siis kahdeksas 26:sta EKP:n johtokunnan jäsenestä historian aikana, joka eroaa tai lähtee tehtävästään ennenaikaisesti, mikä on melko suuri osuus. Viittaa tämä johonkin EKP:n hallintojärjestelmän puutteisiin vai onko se...
Puhuja 2en
Anteeksi. Voitko toistaa kysymyksesi? Te.
Puhuja 1en
Kaikki kahdeksan 26 hallituksen jäsenestä, mukaan lukien te, eroavat ennen täyttä toimikauttaan, mikä on melko korkea osuus. Eikö tämä vihja siihen, että hallinnossa on puutteita? Ovatko ideanne liian pitkälle meneviä? Sanoitte Bloombergin haastattelussa vuoden alussa, että alun perin ajattelitte, että kausi kestää viisi vuotta. Joten olisin kiinnostunut kuulemaan ajatuksianne tästä. Ja vielä Ranskan valtionlainojen osalta ja siinä määrin, miten viimeaikainen nousu valtionlainojen tuotoissa tekee osaltaan EKP:n työtä tällä hetkellä? Ja vähentääkö tämä siten tarvetta jatkossa nostaa korkoja? Kiitos.
Puhuja 2en
No, kiitos ensimmäisestä kysymyksestä. Käsittelen vain hallintokysymystä. Mielestäni EKP:n hallinto on osoittanut kestävyytensä. Meillä on ollut siirtymiä aiemminkin. Tämän instituution motto on aina ollut liiketoiminnan jatkuvuus. Se ei ole koskaan epäonnistunut. Ja minulla on ehdoton luottamus siihen, että te jatkatte toimintaperiaatteiden noudattamista – jatkuvuuden sekä määrätietoisen toiminnan periaatteita tavoitteenamme olevan 2 prosentin saavuttamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Ja voitte olla varmoja siitä, että 7. helmikuuta asti olen vastuussa, olen keskittynyt ja työskentelen ilman minkäänlaisia varauksia tai tekosyitä. Toiseen kysymykseenne vastauksena uskon, että olen jo käsitellyt sen, ja se kuuluukin näiden joukkoon. Niistä ilmiöistä, joita olemme havainneet, jotka ovat muuttaneet tilannetta syyskuusta lähtien. Koska kyllä, olette oikeassa, pitkän aikavälin tuottoasteet ovat nousseet, yleisesti ottaen, joten enemmän joissakin maissa ja vähemmän toisissa. Ja sitten alatte tarkastella eroja tuotoissa. Ja me katsomme kaikkea. Mutta se on ollut laadullinen tekijä, voisi sanoa, energiahintojen nousussa. Energian hinnat ovat siis nostaneet inflaatiota, pitkäaikaisten rahoituskustannusten osalta ne ovat määrittäneet tämän nousun suuruuden, ja juuri näissä olosuhteissa, joihin kiinnitämme erityistä huomiota seuraavien viikkojen aikana, teemme päätöksen joulukuussa kiinnittäen erityistä huomiota ydininflaatioon.
Puhuja 3en
Seuraava kysymys on Andres Stumpfilta Expansion-lehdestä Espanjasta. Andres, pyydän.
Puhuja 1en
Hei. Rouva puheenjohtaja, haluaisin tietää, onko tämä koronnostojen tauko markkinoiden tiukempien rahoitusolojen vuoksi vain tämän kokouksen asia vai jatkuuko se läpi marraskuun. EKP ei voisi tämän vuoksi nostaa korkoja uudelleen tai pitää niitä ennallaan. Ja toinen kysymys myöhemmin. Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin toimikaudet käsitellään ennen kuin lähdette. Olisitteko ylipäätään kiinnostunut hakemasta näitä tehtäviä vai ette? Kiitos. Pysyäkseni lähellänne.
Puhuja 2en
Se on todella ystävällistä teiltä, mutta yritän vastata myös toiseen kysymykseenne sekä muihin kysymyksiin. Niin minäkin ajattelen, että olette oikeassa luonnehtiessanne päätöstämme. En ollut ajatellut sitä, mutta olette oikeassa luonnehtiessanne sen nousevien hintojen kieltäväksi päätökseksi. Koska me todella kysyimme itseltämme tätä kysymystä, ja meistä moni arvioi ja pohti, oliko se jo nyt perusteltua vai pitäisikö meidän asettaa nykyinen arvio vastakkain tulevien tietojen, lukujen ja elementtien kanssa, joita arvioimme kolmiosaisen rahapoliittisen reaktiofunktiomme perusteella. Niin kuin olen sanonut, ja olette varmaan kyllästyneet kuulemaan minua toistavan tätä, mutta päätämme joka kokouksessa erikseen. Tämä ei tarkoita, että emme nosta korkoja marraskuussa. Seuraava kokouksemme on joulukuussa. Kuten olen aiemmin sanonut vastauksena aiempaan kysymykseen, jos. Arvio, jonka meillä tänään on, ei ole kyseenalaistettu merkittävien tapahtumien vuoksi, suunta on selvä.
Puhuja 3en
Seuraavan kysymyksen esittää Jean-Philippe Lacour Ranskan uutistoimistosta Agence France-Presse. Jean-Philippe, olkaa hyvä.
Puhuja 1en
Ennen kuin voin.
Puhuja 1fr
Hei, rouva puhemies.
Puhuja 2fr
Hei, puhemies.
Puhuja 1en
Minulla on kysymys, joka liittyy Ranskaan, ja se koskee ainoastaan vastauksien toista ja viimeistä osaa tälle päivälle esitettyihin kysymyksiin. Mikä teitä todella huolestuttaa eniten Ranskassa ja omassa kotimaassanne? Ei se varmasti ole tällä hetkellä pelkästään korkeat sadot. Voitteko siis kuvata, mitkä ovat tärkeimmät huolenaiheet? Ja miten haluatte toimia, sillä ette halua pysyä neutraalina tämän tilanteen suhteen, ja millainen sitten olisi teidän puuttumisenne luonne? Aiotko aktiivisesti tukea jotakin ehdokasta, ja jos kyllä, ketä? Ja lopuksi ehkä muutamia hyvin kevyitä kysymyksiä: milloin kerroit lastenlapsillesi päätöksestäsi?
Puhuja 1fr
Muistan sen.
Puhuja 2fr
He myös. He myös.
Puhuja 1en
Hyvä.
Puhuja 2en
Onko muita kysymyksiä rahapolitiikasta?
Puhuja 3en
Kyllä. Sitten pyydän puheenvuoroa Viggo Risvikille Alankomaiden Daily Telegraafista.
Puhuja 1en
Kiitos. Mietin myös vähän Ranskaa. Kyse on siis hieman rahapolitiikan puolustamisesta, mutta kyllä. Ranskan nykytilanne, siitä huolimatta että leviävyys kasvaa, ei ole muuttunut paljoakaan viimeisen kuuden kuukauden aikana. Korkea velka on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Kuitenkin nyt puhutaan mahdollisuudesta uudesta eurokriisistä. Mitä ajatuksia teillä asiasta on? Minulla on myös toinen kysymys, nimittäin teidän eroamiseenne liittyen. Vuonna 2027 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana kolme kokenutta EKP:n hallituksen jäsentä lähtee. Miten aiotte varmistaa EKP:n toiminnan jatkuvuuden tässä suhteessa?
Puhuja 2en
Kiitos paljon. Teidän kysymykseenne liittyen... Mielestäni vastaan herra Lacourin kysymykseen myöhemmin, sillä se ei koske vain yhtä maata, vaan kaikkia maita. Onko viimeisen kuuden kuukauden aikana tapahtunut muutoksia, joissa on selvästi tapahtunut muutoksia? Ovatko nämä ne, jotka koskevat kaikkia maita? Energian hintaan liittyvät yleisesti? Rahoitukseen liittyvät, erityisesti pitkän aikavälin rahoituskustannukset? Ja olemme tietoisia kaikista tällaisista kehityksistä. Pitäisikö minun pelätä, että kehitystä tulee? Kehitystä tulee, toki. Mutta se ei estä meitä, Euroopan keskuspankkia, toteuttamasta hintavakausimandaattiamme. Ja jatkamme sitä kaiken saamamme tiedon pohjalta. Kiitos.
Puhuja 3en
Kääntyen nyt verkossa olevien osallistujien puoleen, haluaisin antaa puheenvuoron Cora Median Silvia Berzonille. Silvia, sinulle nyt.
Silvia Berzoni ofen
Hyvää iltapäivää, herra puhemies.
Puhuja 2en
Hyvää iltapäivää.
Silvia Berzoni ofen
Luulen, että me kaikki pahoittelemme lähdöstänne. Joten kaksi kysymystä, jos saan. Ensimmäinen on, mikä huolestuttaa teitä eniten nykyään? Onko se inflaatio vai rahoitusmarkkinoiden pirstoutuminen? Ja syyskuussa ranskalaiset valtionlainat laskivat kvantitatiivisen tiukennusohjelman puitteissa huomattavasti vähemmän kuin italialaiset ja saksalaiset. Näin ollen malli jatkui lokakuussakin, ja onko kyseessä puhtaasti mekaaninen vähentyminen? Paljon kiitoksia.
Puhuja 2en
No, kiitos paljon. Ja kiitos, teitä todellakin tulee ikävä. Niinpä se, mikä minua eniten huolestuttaa, on kaikki, mikä vaikuttaa hintavakauteen. Koska olemme keskittyneet omaan tehtäväämme, ja hintavakaus on, tiedättehän, meidän kompassimme. Näin ollen inflaatiolla on tietysti suuri merkitys, mutta hintavakaus ei toteudu ilman rahoitusvakautta. Siksi meidän on seurattava kaikkia uhkia rahoitusvakautta ja hintavakautta kohtaan. Sanoisin siis, että tämäkin on paketoitava yhteen, sillä meitä ohjaa hintavakauden mandaattimme. Minusta teillä oli joku toinenkin kysymys, kun nyt ajattelen asiaa. Se tapahtui sen jälkeen, kun sanoit minulle, että kaipaat minua. Mikä oli toinen?
Puhuja 3en
Kyse on Ranskan valtionvelkakirjojen vähenemisestä ja siitä, onko kyseessä pelkästään mekaaninen erääntyminen. Se on ainoa asia, jonka olen huomioinut.
Puhuja 2en
Anteeksi. Menetin toisen osan.
Puhuja 3en
Haluatko toistaa sen, kenties?
In SeptemberFrench sovereign bond holdingsen
Kyllä. Kyllä. Se tekee juuri niin. Syyskuussa ranskalaiset valtionlainat.
Puhuja 2en
No, joo, joo, joo.
Puhuja 4en
Hylätty. Kyllä. Kyllä, kyllä. Joten jos tämä on pelkkää mekaanista toimintaa.
Puhuja 2en
Hyvä. Näin minäkin, mutta en ole, tiedättehän, kärkinä asiantuntija kaikkeen lunastukseen liittyen. Kaikille jäsenvaltioille. Sen mitä voin teille sanoa, on se, että emme muuta politiikkaamme sen suhteen, että sallimme. Lunastus tapahtuu ilman ostamista. Ja ilman niitä joukkovelkakirjoja korvaamatta, jotka tulevat lunastettaviksi, tiedän myös varmasti, että se on peräisin edellisestä elämästä, että marraskuussa on varsinkin Ranskassa kiireistä. Mutta tämä kaikki on mekaanista. Ei ole mitään taustalla sovittuja järjestelyjä, tiedättehän, säätää tässä, säätää tuossa, tasapainottaa uudelleen ja tehdä myönnytyksiä. Me noudatamme yksinkertaisesti periaatetta, jonka mukaan ei ole armoa.
Puhuja 3en
Haluaisitteko vastata toiseen kysymykseen?
Puhuja 2en
Kiitos. Salli minun siis olla menemättä yksityiskohti läpi kaikkien teidän kysymyksenne osalta suhteessa päätökseeni erota. Päätökseni on erota Euroopan keskuspankin pääjohtajan tehtävästä helmikuun rahapolitiikkaneuvoston istunnon jälkeen. Joten te saatte suuren ilon, ja minä saan suuren ilon nähdä teistä niitä, jotka haluavat tulla kaksi kertaa: kerran joulukuussa ja kerran helmikuussa. Emme siis ole vielä valmiit. Jatkamme tapaamista. Ja se ilahduttaa minua. Ei ole koskaan oikea aika lähteä. Mutta se on sisäänrakennettu EKP:n hallintoon, että puheenjohtajien ja hallintoneuvoston jäsenten on lähdettävä, koska heitä ei voida valita uudelleen. Näin ollen minun kauteni olisi joka tapauksessa päättynyt lokakuussa 2027. Syy, miksi ennustan kauteni päättyvän helmikuussa 2027 sen sijaan Lokakuu on se, kuten olen sanonut kollegoille, henkilökunnalle ja kuvernööreille, koska haluan pitää sananvapauden, ilmaisunvapauden ja vapauden osallistua asioihin, jotka eivät liity rahapolitiikkaan. Kuten kaikki tiedätte, Euroopan keskuspankin puheenjohtajana ja kollegoinani sekä johtokunnassa että neuvostossa olemme lähes samoissa rajoitteissa, meillä on velvollisuus olla puolueettomia. Kommentoimme tilannetta keskittyen rahapolitiikkaan. Noudatamme yhtä ainoaa mandaattia emmekä poikkea siitä, sillä se on hinta, jonka maksamme itsenäisyydestämme. Tällä hetkellä monien maailman kolkissa, ei vain Euroopan nurkissa, ei vain Euroopassa, mielestäni ääneni voi auttaa, toimintani voi auttaa niiden periaatteiden osalta, jotka ovat minulle tärkeitä. Yksi näistä periaatteista, koska luulen, että Jean-Philippe Lacour, sinä kysyit minulta. En usko, että voin pysyä puolueettomana. En usko, että voisin olla tyytyväinen tähän puolueettomuuteen nykyään. Ja minua kiinnostaa totuus. Ja näen, kuinka totuus usein vaarantuu. Kyseenalaistetaan. Väärin tulkinta ja siitä asemasta, jota olen ollut viimeiset yli 20 vuotta
elämässä, taloudellisissa ja rahoituksellisissa asioissa kansainvälisellä kentällä IMF:n pääjohtajana, EKP:n puheenjohtajana on asioita, joita voin sanoa ja ihmiset kuulevat ne tai eivät, se on toinen juttu. Mutta tunnen, että minun pitäisi sanoa ne. Enkä voi tehdä sitä nykyisessä asemassani. Siinä se on.
Puhuja 3en
Kiitos. Näin päättyy lehdistötilaisuutemme. Ja.
Puhuja 2en
Ja kyllä, vielä yksi asia, jonka haluaisin sanoa, koska en halua, että luulette minut korvattavan. Olkaa siis varmoja siitä, että myös EKP jatkaa toimintaansa täydellisen saumattomasti. Prosessi on jo alkanut. Minun seuraajani tunnistamiseksi. Hyviä ehdokkaita on paljon, itse asiassa paljon parempia kuin minä. Joten älkää huolehtiko työn jatkuvuudesta. Älkää huolehtiko, tiedättehän, päätöksenteon epävarmuudesta. Ei. Ei lainkaan. Instituutio on vakaa, vahva. Kuten kallio. Ja se pysyy sellaisena. Kiitos.
Puhuja 3en
Nähdään sitten uudestaan, jos haluatte, 17. joulukuuta täällä seuraavassa lehdistötilaisuudessa. Paljon kiitoksia.