Brussels Live · Valiokunnan kokous AFET 2026-10-22
Litteroitu ja käännetty automaattisesti alkuperäisestä äänestä. Virheet ovat mahdollisia.
Konekäännös. Alkuperäinen on todistusvoimainen.
Riippumaton palvelu, ei yhteydessä Euroopan parlamenttiin eikä Euroopan komissioon. Lähde: © Euroopan unioni.
AI-generated: Transcripts, translations and summaries on this site are generated automatically by AI: speech recognition (Soniox), machine translation and summaries (Mistral AI). Not edited by humans before publication. EU AI Act, Article 50.

[10.51.49] Speaker 1 [EN]
Hyvää huomenta kaikille. Hyvää huomenta, hyvät kollegat. Tervetuloa tämän lyhyen ulkoasiainvaliokunnan istuntoon, jossa meillä on noin 45–60 minuuttia aikaa osallistua kello 1 alkaviin äänestyksiin 2. Jos teillä ei ole huomautuksia, voimme siirtyä asialistalle. Ensimmäinen kohta on asialistan hyväksyminen. En näe siltä puolelta vastalauseita, joten voimme ehdottaa asialistan hyväksymistä sellaisenaan. Tämän päiväjärjestyksen pääkohta on Eurooppa–Snova-naapuruston yhteisen viestinnän esittely, uusi strategia Arktikselle. On minulle ilo toivottaa tervetulleiksi kaksi komiteamme jäsentä: rouva Claude Viron-Reville, Arktiksen asioiden erityisedustaja ja Euroopan ulkosuhdehallinnon Länsi-Euroopan osaston päällikkö. Haluan myös toivottaa tervetulleeksi herra Mark Grayn, poliittisen strategian ja viestinnän yksikön päällikön Euroopan komission Kansainvälisten kumppanuuksien pääosastossa (DG INTPA). Arktis — ja tätä olemme käsitelleet useaan otteeseen valiokunnassamme — ei ole enää syrjäinen periferia-alue. Ilmastonmuutos, kasvava geopoliittinen kilpailu ja Venäjän sotilaallinen läsnäolo Pohjoisnavan alueella ovat tehneet siitä strategisen prioriteetin Euroopan unionille. Toistaiseksi Euroopan unionin lähestymistapa on perustunut lokakuun 2021 tiedonantoon, ja on varmasti vähättely sanoa, että maailma on siitä lähtien muuttunut huomattavasti. Tällä viikolla komissio hyväksyi uuden strategian Arktikasta, joka vastaa tähän muutokseen ja jota esittelemme täällä tänään. Se näyttää asettavan suurempaa painoarvoa turvallisuudelle, puolustukselle, yhteyksille ja taloudelliselle turvallisuudelle samalla kun noudatetaan pitkäaikaisia sitoumuksiamme ilmastotoimille, tieteelliselle yhteistyölle ja alkuperäiskansoille. Mitä haluaisin sanoa kahdelle vierailevalle puhujallemme, on se, että tämä valiokunta on viime vuosien aikana osoittanut suurta kiinnostusta arktisiin asioihin. Marraskuussa 2025 hyväksyimme raporttimme EU:n diplomaattisesta strategiasta ja geopoliittisesta yhteistyöstä Arktiksella, jossa vaadimme vahvaa arvoihin perustuvaa ja turvallisuuteen suuntautunutta strategiaa.

[10.54.14] Speaker 1 [EN]
Haluaisin myös toivottaa tervetulleeksi sen, että seurauksena teetätimme tutkimuksen, jonka otsikko on „Keskittyminen Pohjoiselle napaseudulle: EU:n arktisen politiikan kehittäminen ja EU:n etujen suojaaminen nopeasti muuttuvalla alueella“. Ja lopuksi, vasta muutama viikko sitten lähetimme pienen delegaation Islantiin, jossa EU:n Arktiksen politiikka oli tietenkin myös Reykjavíkin keskustelujen ydinasiana. Kaiken tämän valossa odotamme nyt kuulevamme teiltä EAS:lta ja komissiolta: miten yhteinen tiedonanto muuttuu kunnianhimoiseksi toiminnaksi. Koska Euroopan unioni on maailmanmestari asiakirjojen tulostamisessa, meillä on paljon strategioita – on aika saada yksi strategia, joka koordinoi kaikki strategiamme –, mutta meitä kiinnostaa enemmän, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Annan teille ensin puheenvuoron 7 minuutiksi ja sitten teille, herra Gray. Sen jälkeen meillä on aikaa näkemysten vaihtamiseen, ja suljen kokouksen varttia vaille kaksitoista, jotta voimme kaikki äänestää. Puheenvuoro on teillä, rouva.

[10.55.18] Speaker 2 [EN]
Paljon kiitoksia, herra puhemies, ja on todella mukava olla täällä. Arvoisa AFET-valiokunnan jäsen ja Arktiksen ystävät, joten olen hyvin iloinen, että minut on kutsuttu esittelemään tätä strategiaa. Vain muutama päivä sen hyväksymisen jälkeen tämä strategia on strategia, jolla EU vahvistaa ponnistelujaan EU:n sitoutuminen Arktikseen, joten kuten strategian otsikosta voi päätellä, kumppanuudet ovat avainasemassa tavoitteidemme onnistuneessa toteuttamisessa. Pohjoinen naapurusto on yhteistyön viitekehys meidän partneriemme kanssa. Pohjoisen naapurisuhteet näemme kattavana viitekehyksenä etujen, arvojen ja maantieteen osalta, ja termi ’naapuruus’ on tässä käytössä korostamaan Euroopan unionin läheisyyttä laajempaan arktiseen alueeseen sekä haluamme tehdä EU:n ja sen arktisten kumppaneiden välisestä yhteistyöstä toimivamman, mutta myös strategisemman. Meidän viestimme siis on, että haluamme työskennellä yhteistyössä samoin ajattelevien kumppaneiden kanssa pohjoisessa naapurustossamme, turvallisuus ilmastonmuutoksen torjunnassamme ja ennen kaikkea haluamme tehdä tämän yhdessä Arktiksen ihmisten kanssa, erityisesti alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa. Siksi haluan korostaa vielä kerran, että naapuruus ei ole politiikka; se on yhteistyön viitekehys. Pidimme erittäin onnistuneen Arktiksen huippukokouksen Rovaniemellä syyskuussa, jossa Euroopan komission korkea edustaja ja varapuheenjohtaja Kaja Kallas osallistui. osallistui, ja itse Rovaniemen huippukokous, ensimmäisen laatuaan, lähetti voimakkaan viestin uuden tasonsamme ja voisi toimia mallina säännöllisille korkean tason yhteisille huippukokouksille jäsenvaltioidemme ja kumppaneidemme kanssa, joissa käsiteltäisiin yhteisiä haasteita ja niiden ratkaisuja. Nyt strategian rakenne, jonka olette nähneet, osoittaa, että lähestymistapamme pysyy tasapainoisena. Se on ihmiskeskeinen, se on ilmastotietoinen, se on turvallisuuteen suuntautunut ja se perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Olemme siksi jäsentäneet strategian neljään lukuun: ensimmäinen koskee turvallisuuden ja resilienssin vahvistamista, toinen ympäristön suojelemista ja ilmastonmuutoksen käsittelyä, kolmas tuen antamista

[10.58.06] Speaker 2 [EN]
Arktiksen talous ja taloudellinen turvallisuus sekä neljäs – myötävaikuttaminen Arktiksen asukkaiden vaurauteen. Nyt turvallisuuden osalta: päivitetyn strategiamme perusta ei yllätä teitä. Olette osoittanut sen puheenjohtajana, herra McAllister korosti, että olette kiinnostunut asiasta, minkä olette osoittanut omasta aloitteesta tehdyn mietintönne kautta, joka julkaistiin viime vuonna, sekä viime kuussa ilmestyneestä Arktiksen tutkimuksesta, jonka olemme lukeneet huolellisesti. Teidän raportteissanne on jatkuvasti korostettu EU:n tarvetta vastata muuttuvaan geopoliittiseen tilanteeseen. Juuri niin. Ja meidän päivitetty arktinen strategiamme heijastaa tätä uutta todellisuutta myös asettamalla turvallisuuden sen ytimeen. Koska arktiset alueet eivät enää ole eristäytyneet muuttuvista geopoliittisista dynamiikoista, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, Venäjän täydellinen piittaamattomuus sääntöpohjaisesta järjestyksestä, rajojen ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ovat tehneet yhteistyön Venäjän kanssa mahdottomaksi. Venäjä rakentaa sotilaallista kapasiteettiaan Arktikassa, elvyttäen Kolaa strategisena tukikohtana ja laajentaen Murmanskin sataman kapasiteettia. Samaan aikaan havaitsemme alueella asteittaista normalisoitumista yhä konfrontatiivisempaan käyttäytymiseen, hybridiuhkia Itämerellä ja yhä enemmän myös Arktiksella sekä vakavaa huolta toistuvista kriittistä infrastruktuuria ja alueellista vakautta uhkaavista tapahtumista. Venäjän merivoimien doktriini yhdistää Pohjois-Atlantin, Arktiksen ja Itämeren alueet. Ja meidän on sopeuduttava tähän todellisuuteen ja katsottava Arktiksen ja Itämeren alueen yhdeksi yhtenäiseksi, toisiinsa kytkeytyneeksi strategiseksi alueeksi. Ja lopuksi meidän on jätettävä epäilystäkään siitä, että suvereniteetti ei ole neuvoteltavissa. Mutta turvallisen ja vakauden Arktikalle tarvitsemme sitkeän, valmistautuneen ja asutetun Arktiksen, ja sen ytimessä on parannettu infrastruktuuri, joka vahvistaisi itä-länsiyhteyksiä Itämereltä Arktikselle. Tarvitsemme infrastruktuuria, joka soveltuu Arktiksen olosuhteisiin ja molempiin puoliin – sekä siviili-,

[11.00.51] Speaker 2 [EN]
puolustuksellisia ja puolustustarkoituksia. Tämä edellyttää 20 hankkeen, kuten Rail Nordica -hankkeen, toteuttamisen nopeuttamista sekä Rail Baltican valmistumista. Meidän on myös parannettava valppauttamme, jotta suojaamme infrastruktuuriamme ankarien sääolosuhteiden ja hybriditoimintojen varalta. Siksi työskentelemme tilannetietoisuuden ja merialueen tilannetietoisuuden parantamiseksi satelliittitietojen, paikan päällä tehtävien ja kaukokartoitussensorien havaintojen sekä tiedon avulla. tiedon jakaminen. Tätä varten pyrimme perustamaan meriturvallisuuskeskuksen. Haluamme työskennellä jäsenvaltioiden kanssa parantaaksemme alueen merikaapeleiden turvallisuutta arktisen kaapelihubin avulla. Tulevaisuudessa toivomme, että tämä aloite voidaan laajentaa kattavaksi meriturvallisuuden hubiksi, jäsenvaltioiden johdolla. Haluamme myös laajentaa jäänmurtajalaivastomme; EU:lla on noin 10 jäänmurtajaa. Venäjällä on lähes 50 niitä. EU:n on ensin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa EU:n uuden teollisen merenkulun arvoketjun allianssin kautta kartoitettava jäämurtajien tarpeet ja tutkittava mahdollisuuksia saada rahoitusta ja teknisiä resursseja niiden naapuriryhmän sisältä, mikä tarkoittaa, että olemme valmiita ottamaan yhteyttä myös kumppaneihimme. Toisaalta avaruuden, maan havainnoinnin ja navigoinnin osalta haluamme vahvistaa Copernicuksen ja Galileon kattavuutta Arktiksella. Parantaaksemme kykyämme seurata manner- ja merijään muutoksia, kartoittaa ikiroutaan liittyviä muutoksia, öljypäästöjä ja meriturvallisuutta Arktiksella. Copernicuksen kapasiteettia kasvattaakseen uusi valtiollinen Maan havainnointipalvelu tukee päätöksentekoa turvallisuus ja puolustus sekä Galileo-palveluiden maksuttomien navigointipalveluiden täydentämiseksi EU käynnistää turvalliset navigoinnin palvelut valtion käyttöön Galileo-julkisen säännellyn palvelun kautta. Nämä aloitteet korostavat, että Arktiksen turvallisuus on keskeinen prioriteetti EU:lle. Arktikassa turvallisuus on eurooppalaista turvallisuutta. Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja – varapuheenjohtaja sanoi Strasbourgissa tiistaina, Euroopalla on puolustettavia etuja.

[11.03.33] Speaker 2 [EN]
Sillä on kumppaneita, joiden kanssa työskennellä, ja vastuita, jotka on hoidettava. Eurooppa ei jää sivustasekijäksi Arktikassa. Kyseessä on yhteinen ponnistus, joka edellyttää koordinaatiota Naton ja kumppaneiden kanssa. Pysähdyn tähän ja annan I NTPAM-kollegani Mark Graylle mahdollisuuden täydentää toista kohtaa. Paljon kiitoksia ja odotan innolla teidän kommenttejanne ja kysymyksiänne.

[11.04.01] Speaker 1 [EN]
Kiitos lausunnostanne. Ennen kuin annan puheenvuoron herra Herra Gray, on ilo toivottaa tervetulleeksi ryhmä kansallisia parlamentaarikkoja Islannista, Liechtensteinista, Norjasta ja Sveitsistä 66. istuntoon ETA:n yhteisessä parlamentaariskomiteassa Strasbourgissa. Tervetuloa, hyvät kollegat, Euroopan parlamenttiin.

[11.04.23] Speaker 3 [EN]
Herra Gray.

[11.04.25] Speaker 4 [EN]
Kiitos paljon, puheenjohtaja. Arvoisat jäsenet, kiitos kutsusta ja haluaisin myös toivottaa tervetulleiksi kansallisparlamenttien jäsenet, joiden kanssa olemme viime aikoina tavanneet Reykjavikissa. Haluan aloittaa kunnioittamalla tätä parlamenttia sekä suosituksia ja tutkimusta, jotka oli myös yksi perustana tämän yhteisen viestinnän laatimiselle. Kyseessä oli laaja konsultointiprosessi. Olemme yrittäneet kuunnella niin paljon kuin mahdollista, ja mielestäni monet tämän parlamentin esiin nostamat keskeiset asiat on otettu huomioon yhteisessä tiedotteessa. Haluan nostaa kolme asiaa esille, eikä minä aio toistaa juuri sanottuja. Ensinnäkin, hyvin lyhyesti, miksi tätä tehdään? Toiseksi tämä poliittisen viitekehyksen muutos, jota pidän tärkeänä, mutta jos voin vastata myös puheenjohtajalle. Strategiat ovat kivoja, mutta mitä. Tuleeko teid oikeasti tehtyä jotain tämän suhteen? Siksi pyrin käyttämään suurimman osan ajastani tähän. Mitä tulee siihen, miksi tätä tehdään, mielestäni erityislähettiläs oikeusistuimen osalta on kuvannut muuttuvan tilanteen hyvin. Mielestäni todellisuus on se, että tämä ei ole strategian päivitys. Tämä on uusi strategia sopeutuakseen uuteen todellisuuteen. Ja tämä todellisuus muuttuu nopeammin kuin useimmat meistä osaisivatkaan odottaa. Nyt näemme, että Arktis on geopoliittinen näyttämö. Näemme, että se voi muuttua turvallisuusteatteriksi. Olemme nähneet vaateita Arktikseen ja sen osiin, ja mielestäni Euroopan unionin kokemuksen valossa – olipa kyseessä sitten Ukraina tai suhtautumisemme Grönlantiin – pidämme kiinni alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin periaatteista. Tämä vie minut toiseen kohtaan, viitekehykseen. Käsittelemme tätä uuden linssin kautta. Ja se on kumppanuuden linssi, ja jälleen kerran useiden kollegoiden kanssa. Tämän salin perällä, josta olemme puhuneet Norjassa, Islannissa, Kanadassa, kanssa Yhdysvallat, Grönlanti, Färsaaret – kyse on strategian luomisesta, joka yhdistää paljon enemmän samoin ajattelevia kumppaneita tämän haasteen käsittelemiseksi.

[11.07.23] Speaker 4 [EN]
huolenaiheita. ongelmia. Meille on tärkeää se, miten asia esitetään, sillä pohjoinen naapurusto juuri välittää kriittisyyden tunteen. Läheisyys ja yhteys, jonka tämä asia tuo tullessaan. Mitä yritämme näyttää, on se, mitä Euroopan unioni merkitsee Arktikselle, mutta myös se, mitä Arktis merkitsee Euroopan unionille. Ja että seisomme ja tuemme naapureitamme. Mielestäni tämä pätee ilmeisesti Euroopan unionin kolmelle jäsenvaltiolle Arktiksella, Ruotsille, Suomelle ja Tanskalle, mutta tämä on strategia koko Euroopan unionille. Mutta nyt haluaisin siirtyä, tavallaan, puheenjohtajan haasteeseen – entä mitä tämä sitten on? Miten muutamme tämän todellisuudeksi? Ja mielestäni se, mitä olette tässä strategiassa nähneet, on koko komission täydellinen mobilisointi. Tämä ei ole pelkästään DG INTPA:n ja EES:n strategia, ja haluaisin erityisesti kunnioittaa DG MAREa, joka on vuosien ajan ollut keskeisessä roolissa. Tämä on strategia, joka, jos sen käydään läpi, todella pitää paikkansa; tässä on koko joukko tuloksia eri aloilla, olipa kyseessä sitten digitalisaatio, avaruus, liikenne, kriittiset raaka-aineet, tutkimus, innovaatiot, matkailu jne., jne. Tässä on paljon, tässä on kokonainen joukko ehdotuksia, jotka tarkastelevat Arktista tämän kaksikäyttöisen näkökulman kautta, siis ei pelkästään sotilaallisesta näkökulmasta. tai pelkästään siviiliperspektiivistä. Pyritään rakentamaan kykyjä, jotka yhdistävät nämä kaksi eri aluetta, olipa kyseessä sitten avaruus tai liikenne. Tietysti olemme hyvin tietoisia siitä, että Arktiksella on erityinen haavoittuvuus. Ja siksi, kun tarkastelemme asioita, kuten kriittisiä raaka-aineita, korostamme ehdottomasti ympäristön merkitystä ympäristö-, sosiaali- ja hallintostandardit. Juuri silloin, kun katsomme uusiutuvaa energiaa, olemme hyvin selkeitä ja päättäväisiä sitoumuksessamme siitä, mitä Euroopan unioni voi tehdä. Arktikassa öljyn, kaasun ja hiilen käytön moratorion osalta. Kun tarkastelemme taloutta, tarkastelemme sitä siitä näkökulmasta, mitä voimme tehdä konkreettisesti

[11.10.30] Speaker 4 [EN]
? Se hyödyttää Arktiksen asukkaita. Ja taas palaan siihen, kuinka paljon olemme korostaneet yhteistyötä yhdessä Arktiksen kansat: alkuperäiskansat, paikallisyhteisöt, jotta voimme luoda useita hyvin konkreettisia toimintapisteitä, jotka hyödyttävät heitä suoraan. Olkoon kyseessä, kuten sanoin, kalastus, sininen talous, pienet ja keskisuuret yritykset, matkailu jne. Niinpä kommunikaation koko viimeinen osa käsittelee inhimillistä ulottuvuutta. Mutta haluan lopettaa tavallaan kysymällä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ensimmäinen asia, joka on sanottava, on se, että kyllä, tämä on strategia, joten se ei ole lainsäädäntöehdotus, siinä ei ole yksityiskohtaista aikataulua, yksityiskohtaista toimintasuunnitelmaa eikä kustannusarviota jokaisesta aloitteesta. Mutta tämä ei ole liiketoimintaa tavalliseen tapaan. Jo ensi viikolla, herra puhemies, Komissaari Sickolaa on pyydetty seuraamaan strategian toteuttamista. Jo ensi viikolla INTPA:n pääosasto kutsuu koolle kaikki pääosastot yhteen, jotta ne saadaan yhteen. Komission eri osa-alueet, jotta voisimme nyt käydä ne yksi kerrallaan, osa-alue kerrallaan läpi, miten toteutamme jokaisen näistä konkreettisista toimintapisteistä ja viedä ne eteenpäin. Meidän näkökulmastamme kyse ei ole siitä, että kirjoittaisimme strategian ja palaisimme muutaman kuukauden kuluttua pohtimaan, mitä teimme. Aloitamme jo ensi viikolla tarkastelemalla konkreettisesti, miten edistämme tätä asiaa. Kiitoksia huomiosi.

[11.12.26] Speaker 1 [EN]
No, kiitos molemmille vieraileville puhujillemme ja nyt meillä on aikaa näkemysten vaihtoon. Kuten aina, annan ensin puheenvuoron koordinaattoreille, kaksi minuuttia kullekin, ja Łukasz Kuhut puhuu VEPP:n puolesta.

[11.12.38] Łukasz Kohut (PPE) [EN]
Paljon kiitoksia. Arvoisa puheenjohtaja, mikään ei yhdistä ihmisiä yhtä paljon kuin yhteinen vihollinen, meidän vihollisemme tulee idästä. Se on uhka meille kaikille, erityisesti keskisessä ja itäisessä Euroopassa sekä pohjoisessa oleville. Kuten strategia oikein toteaa, muuttuvat Arktis, Pohjois-Atlantti ja Itämeri yhdeksi yhteydessä olevaksi strategiseksi alueeksi. Mikä tahansa tapahtuu yhdessä paikassa, vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen. Hybridihyökkäykset kohdistuvat meihin kaikkialla. GPS-häirintä, kaapelien sabotaasi, droonit infrastruktuurimme yllä ja ”varjolaivasto” vesillämme. Pohjoinen on osa samaa rintamaa. Emme voi suojella Eurooppaa jättämällä pohjoisen suojaamatta. Arktis on Euroopan toinen portti ja se on suojattava täysin. Norjan pysyvänä raportoijana ja Arktiksen raportoijana Mika Aaltolan puolesta uskomme, että strategia on oikealla tiellä tarjoamalla konkreettisia välineitä turvallisuuden vahvistamiseksi. Ensinnäkin meriturvallisuuskeskus mahdollistaa tietojen jakamisen eri kansallisista ja EU:n lähteistä, merenpohjasta avaruuteen asti. Venäjän varjoarmeijan alusten seuranta on oltava prioriteetti. Euroopalla on konkreettisia työkaluja, kuten ilmakuvausdata, Copernicus ja Galileo-navigointipalvelut. Toiseksi Arctic Cable Hub on toinen hanke, joka voisi valvoa ja suojella merenalaisia kaapeleita Pohjois-Atlantilla ja Arktiksen alueella. Kriittinen infrastruktuuri on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tänään kolmanneksi meidän on laajennettava eurooppalaisten jäänmurtajien kapasiteettia, kuten mainitsitte, mukaan lukien uuden EU:n teollisuusmaritime arvoketjujen liiton kautta. Eurooppalaisten polaarialusten on tasapainotettava valtaa alueella. Valppaus ja valmius ovat olennaisia. EU:n on toimittava monilla eri osa-alueilla, kuten puolustuksessa, mukaan lukien sotilaallinen liikkuvuus ja siviilisuojelu. Tiedämme jo, miten tätä tehdään Itämerellä ja koko Euroopan arktisella alueella. Nyt näitä työkaluja tarvitaan todellista rahoitusta uudessa EU:n budjetissa, tietenkin. Uskon, että alueen samoin ajattelevat kumppanit, kuten Norja, Kanada ja Islanti, jatkavat tämän strategian kehittämistä.

[11.15.06] Łukasz Kohut (PPE) [EN]
mahdollisuus kehittää myös niiden kapasiteetteja. Paljon kiitoksia.

[11.15.13] Speaker 1 [EN]
Kiitos, Łukasz, S&D:n puolesta, Andreas Schieder, ole hyvä.

[11.15.17] Andreas Schieder (S&D) [EN]
Kyllä, hyvää huomenta ja kiitos esityksestä. Minulla on myös kunnia puhua S&D:n vararaportoijan Robert Pietronin puolesta, joka valitettavasti ei ole paikalla. Mutta olen myös erityisen iloinen siitä, että meitä tänään saattaa norjalaisen ja islantilaisen parlamentin kollegat, jotka – niin sanotakseni – kuuluvat Arktikseen. Ja kuten aiemmin on todettu, vuoden 2021 strategia ei enää vastaa nykytilannetta, meillä on. Näemme, että tilanne muuttuu yhä epävakaammaksi ja samalla geopoliittisesti herkemmäksi, ja siksi tarvitsemme tämän päivityksen. Ja korkean edustajan on jo oikeutetusti sanonut, että Arktiksen turvallisuus on eurooppalaista turvallisuutta, ja kyse on myös tästä sääntöpohjaisesta järjestyksestä, ja meidän on sanottava, että menneisyydessä Arktis, jopa kylmän sodan kylmimpinä päivinä, oli sääntöpohjainen järjestys, jota kaikki kunnioittivat. Nyt tämä kompromissi on järkkynyt. Meillä on Venäjä, meillä on Kiina. Tässä meidän on suojattava kriittistä infrastruktuuriamme, jo mainittu kaapelisolmukohta sekä . Myös tulevaisuuden kumppanuuden on oltava yksi strategian keskeisistä pilareista, kuten tekin olette todennut. Erityisen tärkeää on vahvistaa EU:n kumppanuutta Grönlannin kanssa, samalla kunnioittaen aina Grönlannin oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan läheisessä yhteistyössä Tanskan kuningaskunnan kanssa. Ja meidän pitäisi myös jatkaa suhteidemme syventämistä Norjan, Islannin ja Kanadan kanssa, sillä ne ovat kumppaneita, jotka jakavat vakaat arvot. Minun on sanottava, ei kuten muut. Ja sitten on ilmastonmuutos. Arktis lämpenee lähes lähes neljä kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo, ja jo globaali keskiarvo on riittävä. Joten neljä kertaa enemmän on jo suuri katastrofi, joten meidän on tarkasteltava tätä. Ja tässä on kysymys kriittisistä raaka-aineista. Meidän on myös tarkasteltava, että louhinta on kestävää ja täyttää korkeimmat ympäristö- ja sosiaalitason vaatimukset, mutta myös kunnioitettava alkuperäiskansojen oikeuksia. Ja tämä on viimeinen asiani. Mielestäni meidän on ymmärrettävä, että Arktis on alue, jossa ihmiset elävät, ja elinolot ovat tärkeitä, mutta myös se, että

[11.17.40] Andreas Schieder (S&D) [EN]
siellä asuville ihmisille se on myös vastaus Arktiksen strategisiin haasteisiin. Paljon kiitoksia.

[11.17.48] Speaker 1 [EN]
Kiitos, Andreas, kuka haluaisi puhua Patriots-ryhmän puolesta? Eikö kukaan ECR:stä? Sitten annan puheenvuoron Renew-ryhmälle, Marie-Agnès Stark-Simmermannille.

[11.18.03] Marie-Agnes Strack-Zimmermann (Renew) [DE]
Paljon kiitoksia, David. En halua toistaa itseäni tässä asiassa. En halua toistaa sitä, mitä kollegani ovat sanoneet. Mutta Arktis ei ole pelkästään seikkailujen maa, vaikkakin ihana sellainen, vaan myös merkittävä turvallisuuskysymys. Ja olen erittäin iloinen siitä, että Eurooppa on vihdoin ottamassa tätä asiaa, tätä aihetta käsittelyyn. Ei ole syytä, että tulevaisuudessakin työskentelemme tämän asian parissa tiiviissä yhteistyössä Kanadan kanssa, varsinkin kun huomioimme, että Kanadan ja Tanskan välinen raja on yli 3 000 Ei ole sattumaa, että työskentelemme myös tulevaisuudessa tiiviisti Kanadan kanssa tässä asiassa, kun huomioidaan, että Kanadan ja Tanskan välinen raja on yli 3 000 kilometriä pitkä meriraja. Tältä osin olemme jo yhteydessä. Tämän hajoavan maailman valossa on erittäin tärkeää pohtia, mitä voimme tehdä ja mitä meidän on tehtävä. Turvallisuuspolitiikan osalta – ja tiivistääkseni – kiitokset tästä asiakirjasta. Meidän pitäisi jatkaa tämän parissa työskentelyä, mutta kyse ei ole vain siitä, että puhumme siitä, vaan myös siitä, että olemme selkeitä siitä, mitä voimme tehdä. Raportissa todella sanotaan paljon. Grönlannin aihe on juuri otettu käsittelyyn. Mitä viime vuonna koimme, muuten, Eurooppa oli todella hyvin vakaalla pohjalla, yhdessä Tanskan ja Grönlannin kanssa. Tämä osoittaa, että kun pysymme yhdessä, se on hyödyllistä. Pelkkä katsominen ei riitä. Meidän on oltava strategiamme ja meidän on myös pantava se täytäntöön voimakkaasti, sanallisesti voimakkaasti. Jotta emme avaa sieltä toista rintamaa. Kiitos.

[11.19.32] Speaker 1 [DE]
Kiitos, kollega. Seuraava puhuja Vihreiden ryhmästä on herra Niinistö.

[11.19.37] Ville Niinistö (Verts/ALE) [EN]
Kiitos, puhemies. Ja kiitos komissiolle strategian esittelystä. On ilmeistä, että edelliseen strategiaan verrattuna on tapahtunut paljon parannuksia, mutta meidän ryhmällämme on myös joitakin huolenaiheita. Siksi keskityn pääasiassa niihin. Uskomme, että geopoliittisen ymmärryksen ja tämän tilanteen tärkeyden parannukset ovat merkittäviä. Mielestäni on tärkeää valmistautua venäläisiin hybridiuhkiin. Toimimme venäläistä varjo­laivastoa vastaan. Voisimme tehdä siinä asiassa vielä enemmän. Mutta nyt, entisenä Suomen ympäristöministerinä, keskityn enemmän EU:n ympäristö- ja ilmastovastuuseen Arktiksessa. Arktis on hyvin herkkä alue. Tarkoitan, että jos lajien täytyy siirtyä pohjoisemmaksi, niillä ei ole minne mennä, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu. Ne ovat alueita, joilla on runsas biodiversiteetti. Esimerkiksi merenalaiset alueet, joita ei ole vielä suojeltu. Kyseessä on siis edelleen yksi maailman vähiten suojelluista alueista. Myös EU ja oma maani toimiessani ministerinä työskentelimme paljon alueen suojeltujen alueiden lisäämiseksi sekä fossiilisten polttoaineiden louhinnan moratorion puolesta. Huomaan, että näissä asioissa, tässä strategiassa, on vuoden 2021 jälkeen ollut jonkin verran takapakkia. Se on ainakin minun tuntoni. Joten jos voitte lievittää huoliani ja myös vastata kysymykseeni, koska tunnen, että geopoliittiset haasteet ja ympäristöhaasteet ovat kytköksissä toisiinsa. Osittain meillä on geopoliittisia uhkia Arktiksessa, jos emme luo parempia sääntöjä liiallisen hyödyntämisen pysäyttämiseksi. Niinpä mitä paremmat sääntöjä meillä on alueilla, joilla herkimmillä pohjoisalueilla ei voida taloudellisesti hyödyntää resursseja, jos pystymme siellä asettamaan moratorion, se myös helpottaa eri maiden keskinäistä painetta, jotka kilpailevat näistä resursseista, myös Venäjää. Minun on myös sanottava, että historiallisesti Venäjä on usein kunnioittanut suojeltuja alueita, kun ne on perustettu. Joten jos teemme näistä asioista kansainvälisiä sopimuksia, se on edistysaskel, jolla voimme myös vähentää

[11.21.39] Ville Niinistö (Verts/ALE) [EN]
geopoliittisen jännityksen riski. Sama koskee myös IMO:a sekä meriliikennettä. Meidän on varmistettava, että arktisiin vesiin liikkuville aluksille on asetettu korkeammat kriteerit, sillä öljyonnettomuuden riski on erittäin suuri ja myös Euroopan vesialueet ja rannikot ovat uhattuina. Siitä vaikutuksia. Siksi haluaisin, että vastaisitte hieman enemmän huolistani siitä, että ympäristösääntelyyn ja -standardeihin kiinnitetään yhä huomiota globaalisti, eikä sitä unohdeta, ja että tämä kulkee käsi kädessä geopolitiikan kanssa. Kiitos.

[11.22.12] Speaker 1 [EN]
Kiitos. Kuka haluaisi puhua vasemmiston puolesta? Olkaa hyvä, rouva. Kaksi minuuttia.

[11.22.22] Speaker 2 [EN]
Kiitos. Herra puheenjohtaja, uusi arktinen strategia on tärkeä askel eteenpäin, mutta olen selvä. Strategia on yhtä vahva kuin sen toteutus. Pohjoismaalaisesta näkökulmasta Arktis ei ole Euroopan laidalla. Se on olennainen osa turvallisuuttamme, kilpailukykyämme ja tulevaisuuttamme. Haluan nostaa esiin kolme prioriteettia. Ensinnäkin turvallisuutta on tuettava konkreettisin toimin. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisesti. Meidän on vahvistettava valmiuttamme, suojattava virallinen infrastruktuuri ja parannettava kykyämme reagoida. nouhtavat uhkia. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä EU:n, Naton ja pohjoismaisten kumppaneiden kesken sekä konkreettisia investointeja arktiseen infrastruktuuriin ja turvallisuuteen, erityisesti liikennealalla. Emme voi sallia, että Arktiksen turvallisuutta pidetään toissijaisena asiana. Toiseksi meidän on muutettava Euroopan ja Arktiksen tavoitteet myös älykkäiksi investoinneiksi, innovaatioiksi ja työpaikoiksi. Meillä on maailmanluokan asiantuntemus monilla Arktikseen liittyvillä alueilla. arktinen tutkimus, digitaaliset ratkaisut, asiantuntemus strategisista varoista koko Euroopan unionin alueella. Euroopan pohjoisosassa EU:n on varmistettava, että tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi projekteiksi, vahvemmaksi teolliseksi kapasiteetiksi ja pitkäaikaisiksi taloudellisiksi mahdollisuuksiksi arktisille alueille. En sano uudelleen sitä, mitä kallis kollegani Ville Niinistö sanoi ilmaston ja ympäristön kysymyksistä. En tuhlaa aikaanne, mutta olen täysin hänen kanssaan samalla linjalla. Ja uskon, että hän tulee tukemaan minua entisenä liikenneministerinä arktisten liikenneväylien osalta. Alue. Mielestäni sanat eivät riitä. Tarvitsemme myös rahoitusta, investointeja ja mitattavia tuloksia. Kolmanneksi turvallisuus ja taloudellinen kehittäminen on toteutettava ympäristövastuullisesti ja kunnioittaen paikallisia yhteisöjä. Joten jotkut ihmiset ja muut nerokkaat yhteisöt on kunnioitettava, ja paikallisten on oltava merkityksellisessä roolissa tässä heidän tulevaisuuttaan vaikuttavassa järjestelmässä. Kiitos.

[11.24.53] Speaker 1 [EN]
Kiitos. Ja lopuksi ESN-ryhmälle: haluaako joku puheenvuoroa? Näyttää siltä, ettei. Annan nyt puheenvuoron Arktikasta vastaavalle raportoijallemme Urmas Pike'lle.

[11.25.07] Urmas Paet (Renew) [EN]
Kiitos paljon. Kiitos, hyvät kollegat Komissiosta ja ulkoasioiden palvelusta sekä tietenkin tästä talosta. Olen seurannut ja käsitellyt arktisia kysymyksiä Euroopan parlamentissa jo kymmenen vuotta, asenteiden muutokset, jotka sanoisin, että valitettavasti nykyisissä olosuhteissa ovat positiivisia, sillä kiinnitämme nyt paljon enemmän huomiota Arktiksen kehitykseen. Jos muistan oikein, millainen oli asenne ja kommentit noin 10 vuotta sitten – miksi edes puuttua Arktikseen? – ja jos katsomme nykyään, kun pääpaino on turvallisuusasioissa, niin kyllä, olemme havainneet tältä osin suuria ja merkittäviä muutoksia. Olen tietysti erittäin iloinen, että lopulta on olemassa myös uusi Euroopan unionin Arktiksen strategia. Tietenkin olen täysin samaa mieltä siitä, että toteutus on tärkein elementti tässä. Haluan vain mainita muutamia kohtia, joissa mielestäni vertailu viime vuoden Euroopan parlamentin suositukseen osoittaa myös, että 510 tämän parlamentin jäsentä tuki tätä suositusta. Tämä on itse asiassa melko suuri enemmistö. Se ilmaisee myös laajan ja yhtenäisen ymmärryksen Arktiksen kehityksistä Euroopan parlamentissa. No, muutamia asioita, joita haluan vielä mainita. Tietenkin ymmärrän, miksi jotkut heistä eivät ehkä ole mukana uusissa EU:n Arktiksen strategiassa, mutta silti arvioin, että meidän tulisi pitää heidät mielessä. Euroopan unionin tulevaisuus, tarkoitan laajentumista. Kyllä, saimme viestin Islannista elokuulta, mutta silti mielestäni itse Euroopan unionin pitäisi olla oma... olkaamme avoimia ja hyvin vastaanottavaisia ja positiivisia tällaisten kehitysten suhteen, sillä on aina parempi olla esimerkiksi kaksi turvaverkkoa kuin yksi. Tänään meillä on Naton, mutta kun katsomme maailman kehitystä, voisin sanoa, että EU on tältä osin erittäin tärkeä uusi toimija Euroopan turvallisuuden kannalta. Toinen elementti on energia ja energianturvallisuus. Tietenkin jaan vihreiden ja vasemmiston kollegoideni huolenaiheet, mutta tämä on kuitenkin kysymys, jossa meidän on löydettävä sopiva tasapainopiste.

[11.27.39] Urmas Paet (Renew) [EN]
Sillä samalla puhumme myös siitä, että Euroopan energianturvallisuus on erittäin tärkeä, mutta turvallisin energia, jota voimme saada, on se, joka tulee Euroopasta. Ja tältä osin Norja on tietenkin hyvin tärkeä panostaja Euroopan energiaturvallisuuteen. Ja valitettavasti, mitä EU sitten sanookin – olkoon se sitten moratorio tai jokin muu – epäilen, että Venäjä tai Kiina välittäisivät siitä. Jotta siis välttäisimme myös tilanteen, jossa säädöksillämme ja asenteellamme lopulta vain vaikuttaa pohjoisessa turvallisimpaan ja ympäristöystävällisimpään energiantuotantoon. Tarkoitan Norjaa. Ja muut, joilla ei ole niin korkeita standardeja, voivat tehdä, mitä haluavat. Näin ollen mielestäni tämä tasapaino on tässä hyvin tärkeä. Kolmanneksi olen iloinen siitä, että – sanoisin lopulta – Euroopan komissio ja ulkosuhdehallinto ovat vihdoin ottamassa Arktiksen asian käsiteltäväkseen Arktikseen liittyvät kysymykset otetaan nykyään paljon vakavammin kuin aiemmin. Tältä osin mielestäni tärkeitä ovat myös asianmukaiset rakenteet ja tämän alan vahvistaminen. Neljänneksi Kiina. Puhumme paljon Venäjästä ja kun puhumme Arktiksen turvallisuudesta, mutta tietenkin meidän pitäisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota myös Kiinan toimintaan tässä suhteessa. Ja lopettaakseni tässä haluaisin myös nähdä, että tässä talossa ennen tämän toimikauden päättymistä palattaisiin vielä kerran arktisiin kysymyksiin myös täysistuntosalissamme. Kiitos.

[11.29.13] Speaker 1 [EN]
Kiitos, Urmas. Valiokuntamme varapuheenjohtajana tiedät, että voit toisinaan olla antelias puheajan suhteen.

[11.29.21] Speaker 4 [EN]
Kyllä, kiitos, mutta minusta ei ollut niin suurta painetta. Mutta anteeksi, anteeksi.

[11.29.28] Speaker 1 [EN]
Kiitos, Urmas. Ja hyvän työn puolesta. Kuka muu haluaisi puhua? Ensiksi Hannah Jalul. Nosta käsi ylös, Ville.

[11.29.37] Hana Jalloul Muro (S&D) [EN]
Kiitos paljon. Näen kaikista puheenvuoroistamme, että suurin huolemme, jonka kaikki täällä mielestäni tunnemme, on ympäristökysymys, josta kaikki mietimme tämän uuden strategian myötä, paikallisyhteisöt, mikä on takeena siitä, että kunnioitamme paikallisyhteisöjä. Ja jotain tärkeää meille, mistä on jo puhuttu, on osa kaikesta, mikä liittyy ympäristöön, nimittäin kriittiset raaka-aineet. Miten tätä käsitellään tässä? Mikä on selkeä strategia raaka-aineille? Ajattelen yhteisöjä, ympäristöä, kaikkea, mutta miten raaka-ainepolitiikkamme on mainittu myös. Kun puhumme kansainvälisistä toimijoista, tiedät, tiedän, että suurin huoli on myös meidän puolestamme täällä – Kiina, Venäjä Kiina, miten nämä toimijat ovat siellä mukana ja miten Euroopan unioni voi käyttää omaa vaikutusvaltaansa asiaan. Mikä on erittäin tärkeää. Ja jotain, mitä luin äskettäin, on se, että merenkulkuväylät tulevat nyt muista osista maailmaa sulamisen ja tällaisten asioiden vuoksi, mikä on erittäin mielenkiintoista kuulla teidän puolestanne. Paljon kiitoksia ja todellakin, koska tämä kokous on hyvin tärkeä. Tämä tulee olemaan hyvin tärkeä aihe Euroopan unionille seuraavina vuosina. Kiitos.

[11.30.55] Speaker 1 [EN]
Kiitos, Ville, ole hyvä.

[11.30.57] Speaker 4 [EN]
Koska olen tanskalainen MEP, minua kiinnostaa tämä Grönlannin osuus suuresti. Kävin Grönlannissa kuukausi sitten. Se oli sama kuukausi, jolloin Yhdysvaltojen, Grönlannin ja Tanskan välinen sopimus ratifioitiin New Yorkissa. Se oli siis hyvin pitkälti helpotuksen tunne. Ja mielestäni jokainen, joka on vieraillut Grönlannissa, ymmärtää, kuinka uhattuna Grönlannin väestö tunsi olevansa tässä tapauksessa – ei Venäjän ja Kiinan, vaan Yhdysvaltojen taholta. Siksi mielestäni on erittäin tärkeää, että sopimuksen tuloksena on sopimus, jonka NATO pitäisi olla paljon keskeisempi rooli Grönlannin pohjoisosan puolustamisessa, mikä mielestäni on hyvä. Se on hyvä vaihtokauppa Tanskan ja Yhdysvaltojen väliselle kahdenväliselle sopimukselle. Että nyt on kyse monenvälisestä sopimuksesta. Niin on. Turvallisuuden osalta kuitenkin. Toinen huolestuttava seikka huomattavasti vaikeammassa geopoliittisessa tilanteessa on se, että Grönlanti on yhteydessä muuhun maailmaan vain kahden kaapelin välityksellä. Jos nämä kaapelit katkeavat, muuttuvat suurten osien Grönlannin viestintämahdollisuudet. Mietin, onko teillä jotakin tietoa siitä, mitä toimenpiteitä siellä voitaisiin toteuttaa. Ja sitten arvelen, että teitä on lähestytty sillä, että me, jotka asumme siellä, olemme keskeinen osa, joka on hyvin, hyvin tärkeä. Sillä minusta tuo on ollut myös osa kamppailua Yhdysvaltojen kanssa – tanskalainen lähestymistapa, jonka mukaan siellä ei pidä tehdä mitään ilman siellä asuvia ihmisiä. Ja minusta tuo lähestymistapa on tärkeä. Luulen, että vasara nostetaan, joten kiitos paljon.

[11.33.03] Speaker 1 [EN]
Kiitos. Kuka muu haluaa puhua? Sitten ennen kuin annan puheenvuoron vierailijoillemme heidän viiden minuutin loppulausuntojaan varten, haluaisin vain lisätä, että olen erittäin iloinen siitä, että strategia on päivitetty ja että se on Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisomistuksessa. Mielestäni meillä on todella hyvä strategia käytössä, mutta teot puhuvat kuitenkin enemmän kuin sanat. Yksi ensimmäisistä mittapuista on, kuinka paljon tästä näkyy seuraavan kauden monivuotisessa rahoituskehyksessä, sillä kaikki tämä tulee tietysti maksamaan paljon rahaa. Koska aika käy vähiin, en paneudu yksityiskohtiin – monia niistä ovat jo käsitelleet kollegat. Päätän tämän istunnon kello 22, joten meillä on viisi minuuttia jokaiselle. Kuka haluaisi aloittaa? Madame.

[11.33.57] Speaker 2 [EN]
Kiitos paljon, herra puhemies. Ja kiitos paljon. Arvoisat jäsenet, olen erittäin iloinen nähdessäni kommenttien perusteella, että olemme yhtä mieltä Arktiksen tilanteesta ja siitä, että nykyinen strateginen ja turvallisuuspoliittinen tilanne edellyttää, että tarkastelemme vakavasti lähestymistapaamme Arktikseen. Kuten herra Urma Pat alleviivasi, emme ole uusia Arktikassa. Aloitimme ensimmäisen Arktiksen politiikkamme vuonna 2008, ja nyt olemme jo viidennessä versiossa. Mutta vähitellen lisäämme panostustamme arktisiin asioihin ja olemme myös korostaneet turvallisuuden merkitystä, emmekä luovu keskeisistä elementeistä, kuten ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta ja ihmisistä. Joku mainitsi standardien tärkeyden, erityisesti IMO:n. Haluaisin korostaa haluan korostaa, että Arktis ei ole paikka ilman ihmisiä eikä paikka ilman sääntöjä. Arktiksessa on voimassa olevia sääntöjä. Ja IMO on ehdottomasti yksi Arktiksen keskeisimmistä sääntöjen määrittäjistä ja ja merenkulun. Ja jatkamme erittäin aktiivista osallistumista tähän kehykseen, sillä merenkulusta mahdollisesti aiheutuva saastuminen on alue, jota voimme — jota meidän on pidettävä tarkasti seurannassa. Kolmas kohta koskee kumppanuuksia. Kumppanuudet, kuten olette nähneet, ovat keskeisiä siinä, miten näemme Arktiksen politiikkamme. Ja kumppanuus ottaa pian hyvin konkreettisen askeleen, sillä valmistelemme Kanadaa koskevaa huippukokousta kuun lopussa, jossa Arktiksen kysymyksiä käsitellään Kanadan kanssa. On myös mahdollisuus vahvistaa yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, joka ei ole arktinen valtio, mutta avainvaltio EU:n aukossa, aukossa Grönlanti Islanti Yhdistynyt kuningaskunta. Ja kun valmistaudumme EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan huippukokoukseen 20. marraskuuta sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, siinä mainitaan tärkeänä Arktikseen liittyvät kysymykset. Ja minun kollegani Isossa-Britanniassa ovat jo ottaneet minuun yhteyttä keskustellakseen siitä, miten voimme tähän asiaan suhtautua ja miten voimme siinä yhteistyötä tehdä. Norja ja Islantiin meillä on tietysti turvallisuus- ja puolustusyhteistyösopimus näiden maiden kanssa. Ja meillä on jo Arktinen dialogi Norjan kanssa, ja haluamme jatkaa tätä dialogia.

[11.37.01] Speaker 2 [EN]
ja Islannin kanssa meillä on kokonainen kappale arktisista kysymyksistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyössämme Islannin kanssa, ja se tarjoaa toisen mahdollisuuden keskustella siitä, mitä voimme tehdä yhdessä. Grönlannin osalta jätän komission kollegalleni puheenvuoron kertoa yhteistyön kehyksestä, mutta me eurooppalaiset olemme yksiselitteisesti ilmaisseet tukemme Tanskan kuningaskunnalle Grönlantia ja Tanskaa kohtaan. Ja me kaikki olemme tervetulleet kolmikantaisen sopimuksen, joka vahvistaa turvallisuutta Arktiksella, ja jatkamme Tanskan kuningaskunnan tukemista. Tanskan kuningaskunta voi luottaa meihin. Ja lopuksi toteutuksen osalta olemme työskennelleet hyvin tiiviisti kaikkien komission toimistojen kanssa tämän strategian laatimiseksi, ja jatkamme sen toteuttamiseen tähtäävää työtä. Olette oikeassa, että toteutus on avainasemassa, ja olette oikeassa mainitessanne, että monivuotinen rahoituskehys (MFF) on avainasemassa. Joitakin toimia voidaan toteuttaa jo nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Esimerkiksi joidenkin satelliittien lisääminen Arktiksen havainnoinnin tehostamiseksi. Joitakin kuitenkin tarvitaan tukea EU:n tulevasta rahoituksesta. On myös korostettava, että ulkoasiainneuvosto seuraa nyt tämän strategian toteuttamista. ja kun ulkoasiainneuvosto seuraa tätä strategiaa, toivon ja odotan pysyväni yhteydessä AFETiin ja Euroopan parlamenttiin näiden päätelmien valmistelun osalta. Paljon kiitoksia.

[11.39.01] Speaker 1 [EN]
Tottakai. Pidämme varmasti yhteyttä. Tämä aihe on aina korkealla agendallamme. Herra Gray, olkaa hyvä.

[11.39.08] Speaker 3 [EN]
Kiitos, ja haluaisin kiittää kunnioitettuja jäseniä erittäin tärkeistä näkökohdistaan monissa keskeisissä kysymyksissä. Aloitan puheenjohtajasta, ensin monivuotisen rahoituskehyksen osalta, mielestäni haluaisimme pystyä sisällyttämään lakiehdotuksen tekstiin. ja sanon, että juuri tästä kaikki tulee. Uskomme, että tämä vain alleviivaa komission viisautta monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Tässä mielessä näette tässä toimia, jotka vaativat rahoitusta otsakkeesta yksi, otsakkeesta kaksi ja otsakkeesta kolme, ja ne vaativat jäsenvaltioiden rahoituksen mobilisointia. ja tietenkin meillä on jo komission Grönlannille antama hyvin selkeä sitoumus kaksinkertaistaa rahoitus seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Joten mielestäni meillä on hyvin selkeä tahto, ja toivon todella vahvasti, että tämä logiikka sellaisissa asioissa kuin Arktis korostetaan, kun budjetista tehdään lopulliset päätökset. Toinen huomioni on se, että haluan yhdistää Grönlannin ja ihmiset, koska olen täysin samaa mieltä siitä, että periaatteessa kaiken, mitä yritämme tehdä tässä strategiassa, meidän on tehtävä yhdessä Arktiksen ihmisten kanssa. Sillä vain he ymmärtävät todella, mielestäni, haasteet, joita kohtaamme useissa konkreettisissa asioissa, ja siksi on niin tärkeää, että työskentelemme siksi viimeisessä luvussa korostetaan vuoropuhelua ja osallistamista. Erityisen tärkeä painotus nuorten osallistamisessa. Mielestäni sekä korkea edustaja että komissaari ovat käyttäneet paljon aikaa toimiessaan keskustellessaan arktisen alueen nuorten kanssa ja pyrkiessään ennen kaikkea kuuntelemaan ja ymmärtämään heidän huoliaan. Haluaisin siirtyä seuraavaksi ilmastonmuutokseen. Haluan jo tässä vaiheessa todeta, että näemme näkökulmastamme, ettei ole kyse perääntymisestä. Mielestäni erittäin tärkeä oli se lausunto, joka tehtiin, että geopoliittisia ja ilmastollisia asioita on tarkasteltava yhdessä. Ilmastoviestinnässä on yksi täysin uusi luku, joka on tehty hyvin avoimesti ja se on tehty aivan tarkoituksella. Halusimme lähettää erittäin selkeän viestin siitä, mikä on hyväksyttävää tai ei hyväksyttävää

[11.42.15] Speaker 3 [EN]
ennen näkemätöntä mittakaavaa haasteesta, jonka näemme, Jos katsotte AMOC:ia ja siihen liittyvää keskustelua, huomaatte nopeasti, millaisen todellisen ilmastollisen hätätilanteen edessä seisomme, samanlainen keskustelu ikiroudasta, samanlainen keskustelu saastumisesta, ja siksi näette tämän tekstin läpi ilmaston kannalta keskeisten tulosten sarjan, mutta kun katsotte jokaista sektoria, ilmaston dimensio on siinä hyvin vahvasti heijastunut. Kuten erityislähettiläs on maininnut, mielestäni IMO:n säännöt, kun tarkastelemme saastumista ja mustan hiilen päästöjä Arktikasta, on hyvin selkeästi esitetty myös tiedotteessa. Tietenkin olisi laiminlyönti puoleltani mainita hiilivetyjen kysymys Arktiksessa. Medianäkyvyyttä oli paljon, kuten odotin, riippumatta siitä, millä kielellä se oli. Oli, minusta kyllä, herra puheenjohtaja, korkea edustaja, komissaari olivat asiasta hyvin selkeitä. Jos otatte tekstin tiedotteesta ja vertaatte sitä vuoteen 2021, se on sama EU:n sitoumusta koskeva teksti. täsmälleen sama terminologia EU:stä, kyllä, EU:n politiikassa, jossa on eroja, se todella johtuu siitä, että emme ole onnistuneet saavuttamaan tätä monenkeskistä oikeudellista velvoitetta, ja siksi siinä on eri terminologia, joka myös heijastaa energianturvallisuuden näkökulmaa, joka on tärkeä, minkä vuoksi näette tämän terminologian, mutta EU:n sitoumuksen osalta se on kristallinkirkas. Kiitos.

[11.44.23] Speaker 1 [EN]
Kiitos molemmille puhujille. Teidän puoleltanne ei ole enempää kommentteja. Onko jotakin muuta asiaa, jota käsiteltäisiin? Ei ole. Ilmoitan siis seuraavan kokouksen ajankohdan: se pidetään 3. marraskuuta 2026 kello 9.00–12.30 sekä 15.00–17.00. Kokous järjestetään Brysselissä. Kokous on suljettu, ja nyt kiiruhdetaan kaikki täysistuntosaliin.

[11.44.46] Speaker 4 [EN]
Kiitos.